Kappas kummaa

Hei, olen Natalie Lilen, 22vuotias opiskelija. Olen aika varakas, mutta en tuhlaa rahojani vaan säästän ne isompaa asuntoa ja tulevaisuutta varten. Miestä ei ole näkynyt lähimaillakaan näihin kolmeen vuoteen mitä olen yksilleni asunut.

Tuollaisessa kopperossa minä asun. Ei mikään suuri asunto, mutta mieluinen minulle. Kun perheenlisäystä tuppaa, oisi tarkoitus muuttaa isompaan kämppään. Rakastan talon sisustusta, minkä minä ja kaverini Samantha loimme yhdessä. Toinen rakennus tuolla kauempana on karsina hevosille.

Tässä on iki-ihanat heposeni, varsa on Lucy ja isompi hepo on Frida. Heitäkin muistetaan tässä kertomuksessa paljon.

Tässä esittäytyykin sitten kaksi söpöä mopsiani, tummempi uros on Bill, ja vaaleampi naaras Sham. Heille olisi tarkoitus pukata pentua kun isompaan taloon muutamme.

Tästä se alkaa. Pitkästä aikaa kävin teinityttöjen seuranhakupaikassa ja pikkupoikien webcam-pyyntöpaikassa, eli ihanassa chatissa. Herttaisia nuo pikkupojat;

Nick(WEBCAM)>>Hei Natalie-L, laittaisix web-camin mulle  ;)?

Natalie-L>>Yäh, minä en jaksa välittää webcam-pojista, eli ei kiitos Nick(WEBCAM).

Täällä huomaa heti, että täällä ei ole kappas kummaa montaa aikuista ihmistä, edes luonteelta.

Hetken päästä chattiin tuli Mona^-^. Juttelin hänelle hetkisen, ja huomasin että hän olisi varmaan aikuinen nainen. Kysyin häneltä ikää, ja hän oli noin 20vuotias. Mutta se siitä chattäilystä, ilta tulossa ja...

hepat karsinaan.

Nälkähän tässä tulisi jokaisella. Jääkaapissa ei ollut omaisuutta senkään enempää, mutta kyllä leipä minulle täksi päiväksi käy. njams.

Kesken ruoan namistelun puhelin soi. Minulla ei ole tiedon hipaustakaan kuka siellä voisi olla.

-Hei, Natalie. Chirryn mallitoimisto täällä vain, hyvää iltaa.

-Heipä hei. Kappas kummaa, mitä oisi kerrottavaa?

-Natalie. Sinut pyydetään malliksi tänne Chirryn mallitoimistoon. Meille olisi tulossa muotinäytöskin aivan pian, kiinnostaisiko? Sopimus tehtäisi heti huomenna.

-No, mallina olo vaatii paljon aikaa. Minä en ole kiinnostunut mallintöistä, käytän aikani eläimiini ja kavereisiin, en halua kaikenmoista kaupunkielämää. Vaatisiko se mitä?

-Muuton New Yorkiin. Ei siellä nyt  sellaista kaupunkielämää ole, Natalie ole kiltti, olet niin ihanan persoonallinen.

-Ei, en muuta missään tapauksessa. Jään tänne, enkä lähde minnekkään.

-Natalie, meillä pitää saada sinut tänne.

-Usko jo, minä en tule. Heippa!

-Natalie kilt...

TICKS. Löin luurin korvaan, kun hän ei kerran uskonut. Minä en heppojani jätä. Saatoin olla ehkä hieman ankara, mutta ihan sama.

 

Hulluilla halvat huvit, eikös? Kiikuin katolle, ja siellä myös viihdyin.

Alas tulo olikin toinen juttu, mutta kyllä siitäkin selvittiin :D

Lucy piti viedä aina yöksi Fridan luokse, hän muuten hirnahtelisi ympäri yön eikä koko kortteli saisi nukuttua. Minua väsyttää.

Koirani ovat ahmatteja, taas on ruokakuppi tyhjä. Hui, pyörryn kohta kun väsyttää niin... paljon.

Nukahdin sohvalle, en jaksanut raahautua yläkertaan. Miten minusta tuntuu, että joku vahtaa minua?

Puhelin soi kolmen tunnin jälkeen. Kiiruhdin puhelimeen, koska jollakin on oltava hätä, onhan kello jo 2 yöllä.

-Hei, Natalie.

-*hohhoijaa*, Hei. ONKO JOKU HÄ'TÄNÄ?!

-Anteeksi jos herätimme sinut Natalie, Chirryn mallitoimisto täällä.

-Uskotteko jo, en tule?

-Kyllä tulet, heppasi voidaan laittaa hoitoon siksi aikaa.

-MISTÄ TIEDÄT, ETTÄ MINULLA ON HEPPOJA?

-Kuulin öh, yhdeltä tutulta.

-Sovitaan tästä huomenna, haluan mennä nukkumaan. Saatan suostua yhtiin kuvauksiin mutta Nykiin en muuta. Heips.

-Heippa.

Onko tämä totta? Pihalta kuuluu askelia, huminaa, hengityksen ääniä ja minulla on tunne että minua seurataan.APUA,  MIKÄ SE OLI?!

Miten käy, se nähdään seuraavassa osassa. Tarina on hieman töksähtelevä ja pikkuruisen huonosti suunniteltu, mutta haluan edes yrittää tehdä paremmin. Kuvat ei ole parasta laatua, mutta näytönohjaimeni ei pysty parempaan. Voitteko antaa linkkiä sellaiseen paikkaan, missä on heinäkasoja ja muuta karsinaan?

T: Milanna